Autokorjaamotyö on erilaisissa työasennoissa tapahtuvaa raskasta fyysistä työtä ja se vaatii hyvää kuntoa sekä itsestään huolta pitämistä. Vuoden 2018 alussa kolmessa K-Caaran toimipisteessä toteutettiin pilotti, jossa tutkittiin älyvaatteiden avulla, mitkä ovat korjaamotyössä fyysisesti kuormittavimmat työasennot ja -vaiheet. Lihasaktiivisuutta (EMG) mittaavilla älyvaatteilla saatiin työhyvinvoinnin kannalta olennaista tietoa mekaanikkojen työn fyysisestä kuormituksesta.
Eri mittauksiin pohjautuvan tiedon perusteella haluttiin löytää täsmäkeinot siihen, miten fyysisen kuormituksen määrää voi säädellä ja näin ylläpitää sekä edistää omaa työkykyään ja hyvinvointiaan.
– Automekaanikkojen työ edellyttää erityisosaamisen lisäksi hyvää fysiikkaa ja voimaa. Työkyvyn ylläpitämisen kannalta ensisijaista ovat ergonomiaa tukevat työasennot sekä omasta hyvinvoinnista huolen pitäminen niin työaikana kuin sen ulkopuolella. Tähän haluamme kannustaa kaikkia työntekijöitämme ja tukea erityisesti hyvinvointia edistävää toimintaa, K-Auton HR Manager Benita Björklund sanoo.
Pilotilla haluttiin saavuttaa mahdollisimman tarkkaa tietoa hyödyntämällä viimeisintä teknologiaa. Työn fyysistä kuormitusta tutkittiin lihasaktiivisuutta (EMG) mittaavilla älyvaatteilla. Lihasaktiivisuuden lisäksi mitattiin työasentoa, sykettä sekä olkavarren ja selän kiihtyvyyttä. Tutkimuksen kohteena olleeseen työhön sisältyi niin autojen perushuoltoa, maalaamista kuin moottorin remonttia. Työvaiheiden ja -asentojen kuormittavuuden lisäksi älyvaatteet antavat tietoa muun muassa mikrotauoista ja palautumisesta. Mittauksessa mekaanikoilla oli päällään älypaita ja/tai shortsit, joiden liikesensorit mittaavat toistoja ja kohoasentoja sekä sensorit lihaskuormitusta. Pilottiin osallistui yhteensä kymmenen mekaanikkoa K-Caaran kolmesta eri toimipisteestä.
Älyvaatteista kertyvä data auttaa tarttumaan juuri oikeisiin asioihin työhyvinvoinnin edistämiseksi
Korjaamotyössä havaittiin useita koko kehoa kuormittavia työvaiheita, kuten erilaista asentokuormitusta, ja käsin tehtäviä nostoja ja siirtoja. Keskimääräinen voimankäyttö on mittauksen mukaan maltillista ja suositusten mukaista, mutta useassa työvaiheessa pulssi kohoaa helposti pidemmäksikin aikaa urheilusuorituksen tasolle. Liiallinen ja vääränlainen kuormitus voi aiheuttaa esimerkiksi selän väsymistä, lihasten kiristymistä ja liikkuvuuden huononemista.
Kaikki kuormitus on onneksi säädeltävissä oikeilla työasennoilla ja työkykyä lisäävillä toimilla. Erityisesti työn keskeytykset sekä lyhyet tauot, joissa työasento vaihtuu, tasoittavat merkittävästi liikuntaelinkuormitusta. Myös riittävä uni sekä kehon riittävästä liikkuvuudesta ja lihaskunnosta huolehtiminen on ensisijaista. Yhdessä työfysioterapeuttien kanssa korjaamotyöntekijöille on suunniteltu kattavat ohjeet ja vinkit niin kuormittavuutta keventäviin työasentoihin kuin palauttaviin liikkeisiin ja venytyksiin.
– Älyvaatteet tukevat osaltaan tiedolla johtamista. Tulokset vaikuttavat korjaamotyön johtamiseen ja niiden perusteella kiinnitetään enemmän huomiota myös töiden jaksottamiseen ja työkierron tukeen mahdollisuuksien mukaan. On hienoa, kuinka nykyteknologian avulla voidaan tukea työntekijöiden hyvinvointia ja ergonomiaa, Björklund toteaa.
Pilotin perusteella älyvaatteet näyttävät toimivan mekaanikkojen työhyvinvoinnin edistämisen työkaluna sekä apuna työn fyysisen kuormittavuuden arvioinnissa, työtapojen kehittämisessä ja opastuksessa oikeisiin työtapoihin.
Kommentare